Jos väitetään, ettei juutalaisilla meidän aikanamme ole oikeutta maahan, koska se on sitä ennen kuulunut muille kansoille, voidaan esittää kaksi näkökohtaa:
1. Kanaanilaiset olivat vuorostaan aikoinaan valloittaneet maan muilta. Ja niin voidaan mennä taaksepäin ajassa, kunnes tapahtumat katoavat historian hämäryyteen. Tuskinpa minkään maan kansa on asunut omalla alueella aikojen alusta. Tämän mukaan tämän ajan kartat muuttuisivat melkoisesti, koska tuskinpa kellään olisi oikeutta asua nykyisillä alueilla.
2. Jos juutalaisilla ei olisi asumisoikeutta alueella, niin miksi arabeilla olisi oikeus siihen, koska arabit aikoinaan valloitti maan roomalaisilta. Toisin sanoen logiikka kääntyisi yhtä paljon palestiinalaisia vastaan kuin juutalaisia vastaan.
Yleensä katsotaan, että periaatteessa jokaisella kansalla on oikeus omaan maahansa.

Onko Israelilla laillinen oikeus olemassaoloon? Lue "Israel - kenen maa?" .
Viimeisten vuosikymmenien aikana olen pannut merkille mm. seuraavat asiat:

Pakolaisongelma
Puhutaan paljon palestiinalaisista pakolaisista, jotka joutuivat arabien kehotuksesta pakenemaan (kunnes juutalaiset on ajettu Välimereen!). Alun perin määrä lienee ollut noin 400 - 500 000, mutta luku nousi nopeasti noin 700 000:een, kun monet köyhät arabit liittyivät heihin avustusten saamisen toivossa. Pakolaiset jakautuivat moniin alueisiin. Gaza, Jordania ja Libanon saivat enemmistön näistä pakolaisista. Nyt puhutaan 4 miljoonasta. On valtavan traagista, että nämä ovat saaneet niin paljon kärsiä, koska arabimaat ovat estäneet järkeviä toimenpiteitä ongelman ratkaisemiseksi. Taloudellinen tuki on tullut vain YK:n kautta, ei arabimaista. Pahinta ja traagisinta on, että näin on toimittu, jotta voitaisiin käyttää tilannetta poliittisena aseena Israelin rajojen sisällä käyvässä taistelussa hallinnasta.
Monet muut pakolaisongelmat on voitu ratkaista.
On selvää, että tämä pakolaisongelma vaikeuttaa tilannetta yhä enemmän sitä mukaan, kun aikaa kuluu. Samanaikaisesti tämän pakolaisongelman kanssa syntyi toinen pakolaisongelma, josta kukaan ei ole oikeastaan puhunut mitään, eikä sitä enää muistetakaan. Noin 835 000 juutalaista joutui samanaikaisesti pakenemaan arabimaista ja jättämään omaisuutensa sinne, arviolta noin 20 miljardia dollaria. Israel hoiti tämän ongelman ilman suurempaa meteliä tiedotusmediassa. Eniten näitä pakolaisia tuli Marokosta (265 000), Algeriasta (140 000) Irakista, Tunisiasta jne.

Miten pieni Israel voi olla uhka arabimaailmalle? (Huomaa, että kartalta puuttuu Iran, joka on vannoutunut Israelin vihollinen.) Miten on mahdollista, etteivät arabimaat ole voineet hoitaa niiden 700 000 palestiinalaisten oloja, jotka pakenivat alueelta 1948? Samanaikaisesti oli jopa enemmän juutalaisia pakolaisia, joista noin 500 000 asutettiin pieneen Israeliin, jonka pinta-ala on vain kymmenesosa prosentti arabimaailman pinta-alasta. Lisäksi öljyrikkautensa takia arabimaailmalla olisi ollut ylinkyllin varoja hoitaa näitä ongelmia. Mistä syystä ei ole hoidettu?

"Miehitetyt" alueet
Minun mielestäni sellaista käsitettä voidaan käyttää, kun jokin maa valloittaa alueen, joka kuuluu toiselle virallisesti hyväksytylle valtiolle. Lue esim. seuraava artikkeli . Valitettavasti media on käyttänyt tätä käsitettä väärin ja täysin valikoidusti. Miksi ei kukaan puhunut miehityksestä, kun Länsiranta ja osia Jerusalemista olivat Jordanian hallinnassa (1948 - 1967). Silloin poltettiin juutalaisten synagogia, tuhottiin hautausmaita jne.
Merkille pantava on, että sinä aikana ei juuri puhuttu palestiinalaisesta valtiosta. Mikseivät palestiinalaiset silloin vaatineet omaa valtiota alueella. Silloin se olisi ollut helppo, kun alue oli arabien hallussa. Jordania lienee tukenut ajatusta. Näyttää siltä, etteivät arabit siihen aikaan edes välittäneet palestiinalaisista pakolaisista, vaan pakolaisongelmaa käytettiin muitten päämäärien saavuttamiseksi. Miksi pakolaisleirit vuodelta 1948 edelleen säilytetään? Eivätkö arabimaat olisi voineet hoitaa näitä ongelmia yli 50 vuoden aikana. Ovatko palestiinalaiset sittenkin vain likaisen pelin pelinappuloita?

Löytyy karttoja / Kartat & Kuvat

Rauhanponnistelut
On tehty lukuisia rauhanponnisteluja maailman suurpolitiikkojen toimesta. Vaikka Israel on luvannut suuria myönnytyksiä, ovat kaikki ponnistelut kariutuneet Arafatin negatiiviseen suhtautumiseen. Jos arabit todella olisivat halunneet rauhaa, sellainen olisi saavutettu. Tällaisessa mahdottomassa traagisessa tilanteessa tapahtuu sitten luvattomia toimenpiteitä molemmin puolin. Miten tällaisesta umpikujasta voi päästää?

Suurvaltojen avulla on syntynyt erilaisia rauhansuunnitelmia, esim. Oslo-sopimus. Tällä hetkellä puhutaan tiekartasta. Valitettavasti ovat nämä suunnitelmat kariutuneet palestiinalaisten johtajien kyvyttömyyteen tai pikemmin tahtoon lähteä toteuttamaan näitä ehtoja. Koko ajan syntyy uusia vaatimuksia tilanteen mukaan.

Israel tahtoo rauhaa. Sen takia he ovat suostuneet luovuttamaan alueita (Siinai, siirtokuntia) Mutta ei mihin hintaan tahansa, vaaditaan takuita oman turvallisuuden ylläpitämiseksi.  vihamielisestä suhtautumisesta huolimatta. Niin sanottu muuri on esimerkki siitä, miten turvallisuus on voitu lisätä entisestään, yhä lisääntyvistä yrityksistä huolimatta.
Palestiinalaiset on kurjien olojen avulla johtajien toimesta aivopesty leppymättömään vihaan juutalaisia vastaan. On lukuisia esimerkkejä, miten tämä on tehty kouluissa 1993 puhuttiin paljon kuuluisan PLO-peruskirjan peruuttamisesta, joka selvästi puhuu Israelin tuhoamisesta. Tätä sopimusta ei ole käytännössä peruutettu, ehkä lakaistu maton alle. Syy lienee, ettei kyseinen kokous ollut sitä varten koolla, eikä ollut valtuutettu peruuttamaan peruskirjaa. Siihen sisältyy mm.:
PLO:n peruskirja pitää tärkeänä päämääränään Israelin tuhoamista. Tässä on muutamia sen tärkeimmistä kohdista:
1. Artikla: Palestiina on arabien kotimaa ja kiinteä osa suurta arabimaailmaa.
3. Artikla: Palestiinan arabeilla on laillinen oikeus kotimaahansa, ja kun se on täydellisesti vapautettu, he ryhtyvät hoitamaan asioitaan täysin riippumattomasti ja vain omaa tahtoaan noudattaen.
6. Artikla: Ennen siionistien maahantunkeutumista Palestiinassa pysyvästi asuneet juutalaiset katsotaan palestiinalaisiksi.
8. Artikla: Nyt on palestiinalaisten aika ryhtyä kansalliseen taisteluun Palestiinan vapauttamiseksi.
9. Artikla: Aseellinen taistelu on ainoa tapa vapauttaa Palestiina. Palestiinan arabit julistavat ehdottomaksi päätöksekseen pyrkiä tähän tulokseen.
10.Artikla: Terrorismi ja aseelliset puolisotilaalliset hyökkäykset ovat vapautussodan olennainen osa.
15.Artikla: Vapauttajien kansallinen velvollisuus on karkottaa juutalaiset ja puhdistaa maa siionisteista.
19.Artikla: Palestiinan vuoden 1947 jako (arabien ja juutalaisten kesken) ja Israelin perustaminen ovat mitättömät, eikä niitä hyväksytä.

Vaikka ehkä ei aina siitä puhuta selkeästi, ovat nämä periaatteet jossakin määrin voimakkaasti mukana jokaisessa toiminnassa ja neuvottelussa. Käytetään sopivaa taktiikkaa tilanteen mukaan lopullisen päämäärän saavuttamiseksi. Näyttää siltä, että he ovat propagandallaan onnistuneet.

Jihadin periaatteisiin kuuluu, ettei maa-alue, joka on ollut islamistisen hallinnon alaisena, koskaan voi siirtyä ei-muslimien alaisuuteen. Se on islamin häväistys. Sen takia on mahdottomuus, että islamin vallan alaisena olleella Palestiinan alueella voisi pysyvästi olla juutalainen valtio. Siitä, että alue on aikaisemmin juutalaisten, roomalaisten ym. alaisena, ei välitetä. Riippumatta siitä, mitä sanotaan, on päämäärä kokonaisen valtion tuhoaminen, joko siten että juutalaiset tuhotaan tai he saavat jäädä alueelle toisen luokan kansalaisina.

Propaganda
On ollut surullista seurata sitä yksipuolista propagandaa, mitä on harrastettu mediassa ja myös poliittisissa piireissä, esim., YK:ssa ja EU:ssa.
Arafat aikoinaan puhui länsimaille englanniksi kauniisti ja sitten arabian kielellä päinvastaista. Lupauksia ei ole pidetty. Sellaisessa valheellisessa ilmapiirissä ei tietenkään voida aikaansaada pysyviä muutoksia parempaan.
Palestiinalaisissa koulukirjoissa esim. on suoranaisia valheita. Koska Suomi antaa tukensa tähän materiaaliin, on jopa ministeritasolle asti huomautettu näistä epäkohdista. Kartoissa ei mainita Israelia, niissä on vain Palestiina. Puhumatta sitten siitä virheellisestä propagandasta, mitä esiintyy arabiankielisessä lehdistössä, radiossa, TV:ssa ja internetissä. Aikaisemmin viitattiin PLO:n peruskirjaan, jota kukaan järkevä ihminen ei voi ymmärtää. PLO perustettiin 1964, jolloin käsite "miehitetty alue" ei vielä ollut. Vaatimukset eivät siis johdu "miehityksestä", vaan pohjautuu syvemmin.
Sitä ei länsimainen maailma tajua, miten helposti tällaiset valheet ja käsitykset uppoutuvat Lähi-Idän mentaliteettiin. Mutta valitettavasti se alkaa upottautua länsimaalaisiin. Hämmästyttävää oli EU:n piirissä tulos, että Israel on maailmarauhan suurin uhka (suurempi kuin terrorismin??) Täytyy ihmetellä YK:n toimintaa. On tehty valtava määrä resoluutioita yksipuolisesti Israelia vastaan. Onko yhtäkään tehty arabeja vastaan, vaikka nämä ovat kolme kertaa aloittaneet hyökkäyssodan Israelia vastaan puhumatta lukuisista terroriteoista? Esimerkkejä löytyy. Yom Kippur-sodassa lokakuussa 1973 Egypti, Syyria ja Jordania (tosin passiivisesti) hyökkäsivät Israeliin juutalaisten ehkä pyhimpänä päivänä, jolloin israelilainen puolustus yllätettiin. Aluksi näytti kriittiseltä Israelin suhteen, ennen kuin saatiin täysin mobilisoitua. Silloin kun arabeille meni hyvin, YK ei puuttunut asiaan. Ei minkäänlaisia resoluutioita eikä kehotuksia sodan lopettamiseksi. Vähitellen arabit joutuivat vetäytymään. Mutta kun israelilaiset lähestyivät Damaskoa ja ylittivät Suez'in kanavan, silloin tuli YK:lle kiirettä ja vaadittiin Israelia lopettamaan etenemisen. Tyypillistä YK:lle Lähi-Idässä?

Paljon viittaa siihen, että  UNRWA (United Nations Relief and Works Agency for Palestine Refugees), joka on YK:n  apujärjestö näille pakolaisille, on vastuullinen nykyiseen tilanteeseen. Arabimaailma on huolehtinut siitä, että UNRWA on maksanut näille pakolaisille vain sen verran, että he ovat juuri ja juuri voineet elää ja lisääntyä voimakkaasti. Sitä vastoin on tehokkaasti estetty mahdollisuuksia, jotta nämä ihmiset olisivat voineet tuottaa vientituotteita ja vähitellen muuttaa tilannetta omavaraiseksi. On todella surullista, että tilannetta on annettu jatkua tällä tavalla propagandistista syistä pakolaisten kustannuksella.

Jerusalem
Jerusalem ei ole KOSKAAN ollut toisen valtion pääkaupunki kuin Israelin.
Ilman muuta on Jerusalem kaikkein herkin kysymys. Palestiinalaiset vaativat sen omaksi pääkaupungiksi. YK tahtoisi sen kansainväliseksi alueeksi. Juutalaisten mielestä Jerusalem on ilman muuta heidän pääkaupunkinsa. Ihan niin kuin muun Israelin suhteen kyseenalaistetaan juutalaisten luonnollista oikeutta kaupunkiin. Seuraava taulukko osoittaa väestökoostumuksen kaupungissa vuodesta 1844

Arabien oikeus Jerusalemiin
Arabien vaatimukset Jerusalemista lähtivät siitä, että Muhammed lähti sieltä taivaaseen, vaikka tästä ei mainita Koraanissa. (On lisäksi epäselvää, onko edes kysymys Jerusalemista?)
Miksi sitten on tämä islamilainen perimätieto Jerusalemista? Muhammed joutui jo aikaisin kontakteihin Medinan juutalaisiin ja sai voimakkaan vaikutelman heistä. Aluksi Muhammed määräsi, että päivittäiset rukoukset olisi suoritettava Jerusalem päin käännettynä. Kun Medinan juutalaiset eivät olleet valmiina kääntymään islaminuskoon, Muhammed muutti rukoussuunnan Mekkaan päin.
Näemme, ettei islamilla ollut luonnollista kytkentää Jerusalemiin. Muhammed ei koskaan käynyt siellä. Ei edes mainitun taivaaseenastumisen yhteydessä hän ollut fyysisesti Jerusalemissa. Eikä ole edes varmaa, että koraaninjae, johon tukeudutaan viittaa Jerusalemiin.

Uskonnollisella tasolla ei ole siis yhteyksiä Jerusalemiin. On toki totta, että islam hyväksyy monet Vanhan testamentin profeetoista sekä myös Jeesuksen, mikä epäsuoraan antaa islamille yhteyden Israeliin. Mutta on täysin epäloogista, että samalla kielletään juutalaisten oikeus alueeseen, varsinkin kun Vanha testamentti on juutalaisuuden ja juutalaisten pyhä kirja!

Kun arabit 600-luvulla valloitti Jerusalemin, aloitettiin rakennustöitä, jotka vahvistaisivat islamilaista kuuluvuutta. Juutalaisten ja kristittyjen pyhiin paikkoihin rakennettiin moskeijoita ja muistomerkkejä. Justinianuksen rakennuttama basilika Temppelivuorella muutettiin Al-Aksa-moskeijaksi.

Sekä juutalaisuudella että kristinuskolla on paljon vahvempia siteitä Jerusalemiin kuin islamilla. Daavidin kaupunki on niin läheisesti sidottu juutalaisuuteen, ettei niitä voi erottaa. "Ensi vuonna Jerusalemissa" on ollut jatkuva mottolause hajaannuksessa asuville juutalaisille. Jeesus vaikutti paljon Jerusalemissa ja siellä hän ristiinnaulittiin, nousi ylös ja astui taivaaseen. Joten kaupunki on myös tärkeä kristityille.

Ajatuksia islamista antaa lisävalaistusta islamin ja kristillisen uskon välisestä konfliktista.

Islamilainen propaganda arabien oikeudesta Jerusalemiin on verraten nuorta alkuperää 1900-luvulla. He yrittävät mitätöidä Jerusalemissa olleen juutalaisen temppelin tai juutalaisten kytkennän Israeliin tai Jerusalemiin. Tämä kuitenkin edellyttää kaikkien historiallisten tosiasioiden kieltämisen, mikä edustaa älyllistä pohjatasoa. Tällaiset väitteet, että vain arabeilla on oikeus Jerusalem, ovat naurettavia, eivätkä ansaitse kunnioitusta.

Mitä tulee tapahtumaan?     (Uusi 2/06)

Tätä kirjoittaessa (tammikuun lopulla 2006) on tapahtunut lukuisia asioita, joiden pohjalta koko maailma jännityksellä odottaa, mitä tulee tapahtumaan. Näistä mainittakoon ilman kommentointia:
- Gazan siirtokuntien tyhjennys elokuussa
- Ariel Sharonin poistuminen poliittiselta areenalta
- Iranin itsepäisiä päätöksiä ydintutkimusohjelman suhteen piittaamatta muun maailman mielipiteistä sekä heidän uhkaavia lausuntojaan Israelin valtion hävittämiseksi
- Terroristijärjestö Hamas voitti palestiinalaisvaalit. Kieltäytyvät tunnustamasta Israelia.
- Eräiden muslimimaiden uhkaavat reaktiot joidenkin kuvien johdosta eräässä tanskalaisessa lehdessä.

Tähän lisätään joitakin profeetallisia ennustuksia Raamatusta:
- Damaskus poistetaan kaupunkien luvusta  (Jes.11)
- Gogin sota  (Hes.38-39)
- Jaakobin ahdistuksen aika (Jer.30)
- Israel liittoutuu Antikristuksen kanssa  (useita viittauksia)
- Vihan aikana tapahtuvia hirveitä asioita.

Tässä ei ole mahdollisuuksia lähteä näitä sen enempää kommentoimaan. Viittaan esim. Pekka Sartolan kirjaan "Jaakobin Ahdistus".

Sakarjan ennustus:
Otan esille vielä yhden asian, josta olen kirjoittanut:
Äskeisissä presidenttivaalikeskusteluissa puhuttiin paljon Natosta sekä Naton tai EU:n nopeatoimintajoukoista.
Tähän asti Suomi on hoitanut asiansa hyvin YK:n mandaatilla. Entäs miten on jatkossa? En ole asiantuntija, joten en kommentoi sen enempää.

Mutta kun seuraa tilannetta Lähi-Idässä, Euroopassa ja näissä turvallisuuskeskusteluissa, tulee väistämättä mieleen profetia Sakarja-kirjasta, joka koskee näitä myöhäisiä aikoja:

Sak. 12:1 Tämä on Herran sana Israelille. Näin sanoo Herra, joka on levittänyt taivaat, laskenut maan perustukset ja luonut hengen ihmisen sisimpään:
2. "Minä teen Jerusalemista juovuttavan maljan kaikille ympärillä asuville kansoille. Myös Juuda joutuu ahdinkoon, kun Jerusalemia piiritetään. 3. Sinä päivänä minä teen Jerusalemista raskaan kiven kaikkien kansojen tielle. Ne kokoontuvat Jerusalemia vastaan, mutta kaikki, jotka käyvät siihen kiveen käsiksi, satuttavat itsensä. 4. Tuona päivänä - näin kuuluu Herran sana - minä annan hevosten vauhkoontua ja ratsastajien joutua sekasortoon. "Minä kiinnitän katseeni Juudan heimoon ja varjelen sitä, mutta teen sokeiksi viholliskansojen ratsut. 5. Juudan sukujen päämiehet sanovat silloin: 'Jerusalemin asukkaat ovat meidän tukenamme. Herra Sebaot, heidän Jumalansa, auttaa heitä.' 6. Sinä päivänä minä teen Juudan heimojen päämiehet liekeiksi keskelle kuivaa metsää, ikään kuin tulisoihduksi lyhteiden sekaan, ja tuli tuhoaa kansat oikealta ja vasemmalta. Mutta Jerusalemin asukkaat pysyvät yhä paikoillaan kaupungissaan. 7. "Sinä päivänä Herra on kilpenä Jerusalemin asukkaiden ympärillä, ja silloin heikoinkin heistä on kuin Daavid, ja Daavidin suku heidän johdossaan on kuin Jumala, kuin Herran enkeli. Mutta Herra pelastaa ensiksi Juudan asuinsijat, etteivät Daavidin suku ja Jerusalemin asukkaat saisi suurempaa kunniaa kuin Juuda.

Vakava kysymys on: Tulevatko Suomen pojat olemaan mukana näissä tuhoisissa tilanteissa?

Vähitellen tilanne näyttää vääjäämättömästi kulkeutuvan profetian konkreettista täyttymystä kohden. Se on vain ajan kysymys.
Ymmärretäänkö, mistä on kysymys?

Kaiken tämän pohjalta emme voi yksilöhenkilöinä juuri muuta kuin toimia niin kuin Jes. 62:6-7 neuvoo:
"Sinun muureillesi, Jerusalem, minä olen asettanut vartijoita. Hetkeksikään he eivät saa herpaantua, eivät päivällä eivätkä yöllä. - Te, jotka huudatte Herraa, älkää suoko itsellenne lepoa! 7. Älkää suoko lepoa hänelle, ennen kuin hän rakentaa ennalleen Jerusalemin ja tekee siitä ylistyksen aiheen koko maailmalle!"

Jumala toteuttaa lopullisen suunnitelmansa riippumatta ihmisten tottelemattomuudesta ja pahuudesta!

Libanonsota 2006  (Täyd. 9/06)
Elokuun lopulla 2006 voimme todeta, että paljon on tapahtunut. Kesällä on ollut Libanonin sota. Hisbollah ampui n. 4000 ohjusrakettia Israelin alueelle ja Israel pommitti voimakkaasti Etelä-Libanonia estääkseen Hisbollah'in tuhoisaa aktiviteettia. Nyt eletään sen jälkimainingeissa ja saavutettu aselepo näyttää olevan melko hauras. Jää nähtäväksi miten käy.
Kesän ajalta minulla on joitakin kommentteja, jotka ovat luettavissa kohdassa Libanonkriisi 2006.

Mikä on ratkaisu?
Ilmeisesti lopullista ratkaisua ei saavuteta ennen kuin Rauhan Ruhtinas, Messias tulee takaisin. Jeesuksen paluusta on maininta Uudessa testamentissa noin 300 kertaa, joten tämä on ollut kristittyjen toivo kaikkina aikoina.

Suosittelen Pekka Sartolan kirjoja   

Linkkejä suomeksi:
Pekka Sartolan kolumneja .
Aitomaan kirjoituksia.
Reino Savolan kirjoituksia.

Ruotsiksi:
Krister Renard.  

Englanniksi linkkejä tästä.  

    17.6.2006 lähtien.