IHMISEN PELASTUS, USKOON TULO, HENGELLINEN ELÄMÄ

Lyhyt yhteenveto

Ef. 2: 8. Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. 9. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä. 10. Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut.

Evankeliumi kertoo meille tästä. Jumalan Sanan perusteella ihminen löytää pelastuksen.

Vaikka eri ihmiset voivat kokea pelastuksen hyvin eri tavalla riippuen luonteesta, kokemuksista, perinteistä, ym. on kuitenkin olemassa "tietyt pääkohdat" :

- Myönnä tarpeesi. (Olen syntinen, koska en ole rakastanut Jumalaa yli kaiken.)

- Ole valmis kääntymään pois synneistäsi (katumaan) ja tarvittaessa sovittamaan ne.

- Usko, että Jeesus Kristus kuoli puolestasi ristillä ja nousi ylös haudasta.

- Kutsu rehellisesti ja avoimesti rukouksen avulla Jeesus Kristus tulemaan elämääsi ja hallitsemaan sitä Pyhän Hengen kautta.

Näin voit esim. rukoilla :

Rakas Herra Jeesus; tiedän, että olen syntinen ja tarvitsen sinun anteeksiantoasi. Uskon, että kuolit syntieni puolesta. Haluan kääntyä pois synneistäni. Kutsun Sinua nyt tulemaan sydämeeni ja elämääni. Haluan luottaa sinuun Vapahtajana ja seurata sinua Herrana, sinun seurakuntasi yhteydessä. Auta minua ja armahda minua. Kiitos, että kuulet rukoukseni !

Voit myös rukoilla muillakin sanoilla. Pääasia on, että ratkaisusi on aito ja olet valmis aloittamaan uuden elämän Jumalan yhteydessä. "Mutta kaikille, jotka ottivat hänet (Jeesuksen) vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen." (Joh. 1:12).

• Meidät vanhurskautetaan, eli olemme otollisia Jumalan edessä
• Syntien anteeksisaaminen
• Löydämme elävän yhteyden Jumalaan
• Olemme Jumalan lapsia ja perillisiä

Mitä tällainen elämä on?

Sitä ei kukaan voi tarkkaan määritellä. Mutta ei kukaan voi myöskään määritellä, mikä meidän fyysinen elämämme on, vaikka tiedetään elämän ja ruumiimme toiminnoista erittäin paljon. Elämä ei voi syntyä kuolleesta aineesta. Se on Jumalan lahja. Elän, toimin ja teen monenlaisia asioita, vaikka en tiedä, miten se on mahdollista. Ymmärrykseni pohjalta tämä toiminta on "järjetön", johon en voi "uskoa". Mutta silti elän ja tiedän, että elän. Hengellinen elämä on mielestäni jotain samantapaista. Tärkein kysymyksemme : Elänkö tätä elämää? Kukaan muu ei voi ratkaista tätä kysymystä puolestamme. Emme voi elää sitä, jos hylkäämme Jumalan pelastussuunnitelman Jeesuksen sovitustyön kautta. Ainoastaan Jumala voi tällaisen elämän antaa.

PELASTUS on siis Jumalan teko, jonka ihminen saa lahjana ottaa vastaan (hyväksyä). Tämä itse asiassa tapahtuu hetkessä, vaikka ihmisen tietoisuudessa joskus vaatii tiettyä kypsymistä. Tämän uudestisyntymisen jälkeen on sitten tärkeä, että uusi hengellinen elämä Jumalan yhteydessä pääsee raittiilla tavalla kehittymään ja kasvamaan siten, että Jumalan tahto pääsee tapahtumaan arkielämämme kautta. Tärkeitä elementtejä tässä yhteydessä on Jumalan Sana, rukous sekä uskovien yhteys. Vaelluksessamme olemme vajavaisia ja teemme jatkuvasti virheitä, mutta asemamme suhteen olemme täydellisiä. Perustanamme onkin Kristuksen täytetty työ edestämme, eikä Pyhän Hengen keskeneräinen työ meissä. Muista, etteivät hairahduksemme tee tyhjäksi Jumalan armoa ja työtä meissä. Pelastuksen lahjaa ei kukaan voi riistää meiltä pois. (Joh.6:35-40)

Tämä pelastava sydämen usko (Room. 10) palauttaa ihmisen alkuperäisen yhteyden Jumalaan. Tämä on pystysuora yhteys ylöspäin. Ihminen ei voi parhaimmillakaan teoillaan korvata Jumalan sovitustyötä Jeesuksen kautta. Kysymys on siitä, hyväksymme vai hylkäämme sanoman.

Mutta uskovaisella ihmisellä on myös yhteyksiä vaakasuorassa eli kontaktit muitten ihmisten kanssa. Tällä tasolla aidon uskon tulisi vaikuttaa tekoihin ja käyttäytymiseen. Jos usko ei kanna minkäänlaisia hedelmiä tässä suunnassa, voidaan aiheellisesti epäillä uskon aitoutta. Hengen hedelmä on lueteltu Gal.5:22.

Me emme kuitenkaan ole toistemme tuomareita tässä asiassa. Kuitenkin täytyy muistaa, että ihminen on vajavainen. Uskovainenkin joutuu kerran vastuuseen omista teoistaan. Tässä "Kristuksen tuomioistuimessa" ei kuitenkaan langeteta kadotustuomioita.

Raamattu puhuu käyttäytymisestä ja teoista paljon ja antaa monenlaisia ohjeita ja neuvoja, joten ne ovat tärkeitä, mutta eivät ratkaise pelastuskysymystä.

Kun Jumala antaa syntimme anteeksi, tulee meidänkin antaa toisillemme anteeksi. Matt. 6: 14. "Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. 15. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne."

Muista antaa itsellesi myös anteeksi !

Me EMME pelastu synnin seuraamuksista Jumalan yhteyteen:

• Omien tekojemme ja hyvien töiden ansiosta. Hyvät teot eivät pelasta, eivätkä synnytä elävää uskoa. Sen sijaan elävä usko Jeesukseen vaikuttaa tekoja. (Huom. tämä järjestys, joka monille tuntuu olevan vaikea !)
• Täyttämällä lain vaatimuksia. Siihen emme pysty. "Kaikki ovat syntiä tehneet."
• Älyllisen pohdinnan kautta. Monet ovat esittäneet viisaita ajatuksia ja teorioita, mutta ne eivät pelasta.
• Tunteidemme perusteella. Tunteet vaihtelevat kuten lämpötila ulkona.
• Kuulumalla johonkin kristilliseen seurakuntaan.
• Toimimalla aktiivisesti seurakunnan työssä.
• Tiettyjen rituaalien ja hartaustoimintojen avulla.

• Epäusko. Ei luoteta Sanaan.
• Itsekkyys. MINÄ määrään, mihin uskoon. Ei ole muita auktoriteetteja.
• Arvosteluhenki ja liiallinen kriittisyys. "Kaikki on kyseenalaistettava."
• Ihmispelko.
• Itsensä aliarvioiminen. Minä olen tällainen, joten enhän minä …
• Pelko, ettei pysy uskossa.
• Sieluvihollisen monenlaisia verukkeita.
• Huonoja kokemuksia uskovaisista ja heidän toiminnoistaan ja riidoistaan.
• Oletetaan, että usko Jeesukseen on vain ERÄS ihmisen keksimä uskonto, joista joskus on huonot kokemukset.

Näissä ei kuitenkaan huomioida Jumalan voimaa ja sen muuttavaa vaikutusta ihmiselämässä.

Raamattu puhuu kahdenlaisesta pelastuksesta :

1. Pelastus = uudestisyntyminen eli Jumalan lapseksi pääseminen. Tässä on juuri tästä kysymys.
2. Lopullinen pelastus tämän maallisen elämän jälkeen, kun olemme uskossa vaeltaneet.

Voit tutustua lähemmin näihin asioihin ja tutkia, miten monipuolisesti Raamattu opettaa näistä asioista. Esim. kirjoitus "Pelastusvarmuus".