Kokonaisuus kristillisen uskoni takana

JOHDANTO
KÄYTÄNNÖN OPETUKSIA
JUMALA
Naturalismi
RAAMATTU
PAHUUS
TÄYDELLISIÄ KRISTITTYJÄ (?)
ELÄMÄN TARKOITUS
VAIN MIELIKUVITUSTA (?)
MUUT USKONNOT JA VAKAUMUKSET
LOPPULAUSE

JOHDANTO
Tämä esitys ei anna tyhjentävää kuvaa näkemyksistäni koskien kristillistä uskoani ja elämää ja sen tarkoitusta. Pikemmin se on kokoelma erilaisia näkemyksiä, jotka haluan välittää toivossa, että joku saisi jonkin arvokkaan näkökulman. Kuten koko internetsivullani keskityn lähinnä kysymyksiin, jotka liittyvät kristilliseen uskoon ja sen arkipäivän sovelluksiin.
Viittaukset liittyvät, ellei muuta mainita, "Miksi juuri kristillinen usko?"-kirjoituksen eri kohtiin.
Tässä en varsinaisesti käsittele kristillisen opin kysymyksiä. Viittaan kohtiin 4 ja 7.

Olen kohdassa 5.7 kiteyttänyt:
" Käytännön elämässäkin (omassa elämässämme, yhteiskunnassa, elinkeinoelämässä, jne.) joudumme tekemään valintoja eri vaihtoehtojen välillä, vaikka meillä ei ole täydellisiä tietoja kaikista niihin liittyvistä asioista, jotka ehkä jopa tuntuvat ristiriitaisilta. Silloin teemme valinnan sen perusteella, mikä vaihtoehto KOKONAISUUDEN kannalta näyttää parhaimmilta. Näin olen aikoinaan tehnyt uskon asioissa lukuisten osatekijöiden pohjalta, enkä ole myöhemmin tarvinnut katua. Totesin, että vaikka minulla ei ole vastausta kaikkiin kysymyksiin, niin huomioiden kaikki ne lukuisat osatekijät, joita silloin pohdin, usko Jumalaan, Hänen Sanaansa ja pelastussuunnitelmaansa evankeliumin ilmoituksen kautta on sittenkin kaikkein järkevin vaihtoehto.
Tämä huolimatta siitä, ettei elävä pelastava usko ole suinkaan älyllisen toiminnan tuote, se on Jumalan tarjoama ja antama lahja. Saamme nöyrinä ottaa sen kiitollisena vastaan. Näin se vaan on, vaikka sitä ei kukaan voi sanallisesti tarkkaan selittää. On vähän sama juttu kuin meidän fyysisen elämän suhteen. Jos elämäni edellytys olisi, että ymmärtäisin kaikki ruumiini toiminnot, joutuisin toteamaan, ettei minulla ole tietoa eikä uskoa siihen. Mutta todellisuudessa minä vaan elän ja nautin siitä, vaikka en voi toiselle selittää, mitä elämä itse asiassa on. Samoin on hengellinen elämä eli yhteys Jumalan kanssa. Se sittenkin toimii, kun turvaudumme Jeesuksen sovitustyöhön, jota tuskinpa kukaan täysin ymmärtää.
Niistä sen ajan pohdinnoista ja kokemuksista on ollut suurta hyötyä jatkuvasti. Esim. internetin keskustelupalstoilla tulee esille niin paljon kristinuskonvastaisia ja sitä halventavia ajatuksia ja väitteitä, että uskoa todella koetellaan. Olen kuitenkin kokenut, että uskoni perusta kestää ja jopa vahvistuu, kun näkee, miten hataralla pohjalla monen elämä lepää. Raamatun suhteen en jää kiinni joihinkin yksityiskohtiin, joita en täysin ymmärrä. Siinäkin KOKONAISUUS ratkaisee. "

KÄYTÄNNÖN OPETUKSIA
Olen usein keskusteluissa korostanut kokonaiskuvaa, jota olen yrittänyt hahmotella ko. kirjoituksessa. Minusta tuntuu, että on paikallaan kiteyttää näitä asioita edelleen. Minulla ei ole mahdollisuuksia tuoda esille kaikkia tekijöitä. Vuosikymmenien aikana olen kuullut ja lukenut lukemattomia eri ihmisten todistuksia Jumalan voimasta omassa elämässään. En muista yksityiskohtaisesti kaikkia kertomuksia. Osa niistä on ymmärrettävä ko. henkilön tilanteen ja taustakuvien pohjalta. Henkilökohtainen luonne paistaa usein läpi näissä kertomuksissa. Joskus saattaa olla ylilyöntejä sekä omaa mielikuvitusta. Lisäksi on todettava, että ihmeitä voi tapahtua myös pahuuden henkien kautta. Siksi on huomioitava se kokonaisuus, johon tapaus liittyy.
Mutta yhdessä nämä kertomukset ja kokemukset muodostavat sellaisen vankan kokonaisuuden Jumalan todellisuudesta, joka on syvästi painunut alitajuntaankin ja jota ei voi millään tehdä tyhjäksi. Näitten pohjalta tietyt totuudet alkavat hahmottua ja uskon pohja vahvistu. Siihen kuuluvat myös uskovien toiveet, rukoukset, kiusaukset, takaiskut ja katkerat pettymykset mutta myös voitot sekä harmoninen elämä jne. Niissä esiintyy koko ihmiselämän spektri laidasta laitaan. Sen takia nämä todistukset ovat itse asiassa paljon arvokkaammat kuin jonkun henkilön ajatuksia esim. saarnoissa ja esitelmissä. Näitten kertomusten tarkempi analysointi on ainakin minulle ylivoimainen tehtävä. Muutamia esimerkkejä on kohdassa 5.10 sekä "Jumalan voima nykyaikana"  

JUMALA
Ensimmäinen ja tärkein näkökohta on, että on olemassa Jumala, kaiken Luoja.  Olen käsitellyt tätä aihetta kohdassa 1. (kts myös 2.2), johon viittaan.
Jumalaa ei voi tutkia tieteellisin keinoin, joten monet jättävät Jumalan pois ja turvautuvat vain inhimillisiin teorioihin ja selvityksiin koskien olemassaolon mysteereihin. Tämä ei välttämättä tarkoita, että he kieltävät "Korkeimman" olemassaoloa. Mutta Jumalalle ei löydy paikkaa arkielämässä - kunnes tulee vaikea tilanne.
Monet väittävät, että ihminen on luonut itselleen jumalia. Niin ovat usein tehneet, mutta nämä ovat vain epäjumalia, jotka eivät pysty auttamaan ihmisiä. Minä uskon siihen Jumalaan, joka on ollut, joka on ja tulee olemaan iankaikkisesti. Häntä emme voi komentaa itsekkäiden toiveidemme mukaan. Mutta emme voi myöskään luotuina ihmisinä kritisoida Jumalaa Hänen teoistaan, tai syyttää Häntä kaikenlaisista epäkohdista maailmassa, joita ihmiset epäuskossaan ovat itse aiheuttaneet syntiinlankeemuksesta lähtien.

Naturalismi
Ne, joilla on naturalistinen maailmankatsomus, joka vain perustuu aisteihimme, eivätkä hyväksy yliluonnollisia ilmiöitä, hylkäävät Jumalan ja kristillisen sanoman suoraan. Mutta heillä ei ole hyväksyttäviä selityksiä monenlaisiin ilmiöihin. Sanoisin, että heillä juuri on rajoittunut maailmankuva, josta he itse syyttävät uskovaisia (6.2) Pitäisi pohtia seuraavaa lainausta. :

2.2.2 Onko naturalismi totta?
Tähän selitykseen voidaan kohdistaa kaksi vastaväitettä. Ensiksi, vaikka myöntäisimmekin nykyisen länsimaisen maailmankuvan naturalistiseksi, se ei merkitse sitä, että naturalistinen näkemystapa olisi tosi. Maailmankatsomukset ovat monesti vääriä. Sitä paitsi, jos pidetään kiinni siitä että naturalismi on totta, on samalla pidettävä väärinä kaikkia sellaisia maailmankatsomuksia, joissa on tilaa yliluonnolliselle. Naturalistinen maailmankatsomus voi siis olla oikeassa tai väärässä. Historian Jeesukseen liittyvän tutkimustyön suhteen olisi edellisestä tehtävä seuraava johtopäätös: asia on ratkaistava todisteiden valossa, ei suinkaan ihmisen omaan maailmankatsomukseen perustuvien ennakkokäsitysten pohjalta. On oltava avoimia sille mahdollisuudelle, että evankeliumit ovat totta, sen sijaan että pyritään selittämään, miksi ne eivät ole totta. Jos todistusaineisto viittaa siihen, että Jeesus väitti olevansa Jumala ja teki evankeliumien Hänen nimiinsä panemia jumalallisia tekoja, meidän tulisi olla valmiita hyväksymään tämä riippumatta siitä, sopiiko se maailmankatsomukseemme vai ei.

Onko länsimainen maailmankatsomus todella naturalistinen?
Edellä olevaan selitykseen voi kohdistaa myös sen vastaväitteen, että olettamus, jonka mukaan länsimainen maailmankatsomus on naturalistinen, ei pidä paikkaansa. Oppineet ovat suurin joukoin inttäneet asiaansa toista sataa vuotta, mutta silti suurin osa länsimaisen kulttuurin piirissä eläneistä ihmisistä on jatkuvasti uskonut, että ihmeitä voi tapahtua. Tälläkin hetkellä länsimaalaisten - niin tunnustavien kristittyjen kuin muidenkin - enemmistö uskoo ilman muuta yliluonnollisiin asioihin.
Sitä paitsi yhteiskunnassamme on tällä hetkellä vallalla tavattoman voimakas kiinnostus (ellei suorastaan pakkomielle) sellaisiin yliluonnollisiin asioihin kuin esim. ihmeet, enkelit ja kanavointi. Tämän voi havaita pistäytymällä minkä tahansa kirjakaupan new age-osastolla. Ollaanpa tästä ilmiöstä muutoin mitä mieltä tahansa, se riittää todistamaan, ettei liberaaliteologista Uuden testamentin tutkimusta niin vahvasti hallitseva naturalistinen ajattelu kuulu länsimaiseen kulttuuriin. Itse asiassa se on yhä selvemmin ristiriidassa länsimaisen kulttuurin kanssa.

RAAMATTU
Jumala on, niin kuin jokainen aikamme tuotteiden ja palvelujen tuottaja, antanut periaatteellisia ohjeita, miten tämä luomakunta olisi hoidettava ja miten meidän ihmisten olisi elettävä Jumalan tahdon mukaan. Hän on välittänyt meille tämän ajan ihmisille sanomansa Raamatun kautta. Miksi uskon tähän? Onko tämä sanoma luotettava?
Kohdassa 3 olen lähemmin monipuolisesti tarkastellut tätä kysymystä ja viittaan siihen.
Miksi sitten nykyään niin monet väittävät, että Raamattu on täynnä ristiriitaisuuksia ja julmuuksia? Tässä tulee kuvaan modernin itsekkään ihmisen ajatusmalli, että Jumala on jätettävä pois laskuista, jotta ihminen saa elää elämänsä "vapaasti" ja omien mielihalujen mukaisesti ilman ohjeita korkeammalta taholta. Raamatuntutkimuksen kompastuskivi on ollut, ettei jumalallista aspektia voi tutkia tieteellisin keinoin. Millaiseen sekaannukseen tämä on johtanut, olen lyhyesti vihjaissut kohdassa 3.11  sekä vähän perusteellisemmin kirjoituksessa "Kuka on Jeesus?"     
Tutkimuksesta ja sen rajoituksista olen kohdassa 1.7 maininnut muutamia ajatuksia. Tutkimuksen tärkeimmät periaatteet olen aikoinaan tuonut esille "Tutkimusperiaatteita". Tutkijana minulla on ollut myönteinen, ehkä jopa sinisilmäinen käsitys, tutkimuksesta, josta edelleen yritän pitää kiinni. Valitettavasti olen monenlaisten internetkirjoitusten pohjalta sekä tutustuttuani historiallis-kriittisten liberaaliteologien ym. kirjoituksiin kovasti pettynyt. Viimeksi mainittujen lähtökohdat, ylimielisyys toisajattelijoita kohtaan, menetelmät ja tapa vetää johtopäätöksiä sotivat em. tutkimusperiaatteita vastaan. Mainitsen tässä vain prof. Heikki Räisänen sekä Jeesus-seminaarin tutkijat USA:ssa 1990-luvulla. Raamatuntutkimuksessa lähdetään siitä että Raamatussa on "vain sen ajan ihmisten käsityksiä Jumalasta" (Räisänen). Sen mukaisesti sitten suhtaudutaan Jumalan ilmoitukseen. Johtopäätökset ovat siten täysin riippuvaisia tutkijan maailmankuvasta ja ennakkoluuloista.

Jeesus-Seminaarissa tutkittiin mm. mitkä Jeesuksen sanat ovat autenttisia.
Tutkimuksen lähtökriteereiksi on yritetty soveltaa seuraavia olettamuksia:
1. Jos asia on mainittu vain yhdessä evankeliumissa, on kyseenalaista onko se ollenkaan tapahtunut.
2. Jos asia heijastaa alkukirkon tarpeita, kysymyksiä tai ongelmia on kyseenalaista onko se Jeesuksen sanoma tai tekemä. Sen sijaan nämä asiat on kirjoitettu takaisin evankeliumeihin.
3. Jos asia viittaa siihen, mikä on jo opetettu juutalaisuudessa tai jossakin toisessa sen ajan filosofiassa, on kyseenalaista, onko se Jeesuksen opetus.
4. Jos siinä on yliluonnollinen elementti, se ei ole tapahtunut.
5. Evankeliumin kirjoittajat ovat voineet lisätä omia tulkintoja tai lisäyksiä Jeesuksen opetuksiin.
6. Monet Jeesuksen sanat on keksitty vain tiettyä tilannetta varten.
7. Vain ne Jeesuksen sanat tai teot, jotka sopivat tiettyyn Jeesuksen kuvaan, ovat aitoja.

On ilman muuta selvää, että näillä eväillä todistetaan VAIN omien mieltymysten oikeudellisuutta. Kysymys on täydellisestä kehäpäättelystä, eikä todellisesta varteenotettavasta tutkimuksesta.

Valitettavasti tällaiset karkeat väärennökset, aiheuttavat sen, että olen täysin menettänyt luottamukseni tämänkaltaisiin kriittisiin tutkijoihin. Näitä tutkijoita on paljon.  Paljon on tutkimusraportteja, mutta en tuhlaa aikaani niiden yksityiskohtien tutkimiseen.
Tämän vastapainoksi haluan tuoda esille, että Raamatussa todella on paljon tutkittavaa ja monet tutkijat suorittavat tätä työtä oikeassa ja rehellisessä hengessä huomioiden jumalalliset aspektit. Näistä on joitakin mainintoja englanniksi.   

Loppujen lopuksi on niin, että koska Raamatun kirjoittajat ovat olleet Pyhän Hengen inspiroimina, voimme vain Pyhän Hengen valaisussa saada ulos Raamatun syvällisiä totuuksia niiltä osin, kun meille on tarpeen. (1 Piet.1:20-21, 1 Kor.2).
Näitten ylikriittisten tutkijoiden kohdalla Jeesuksen sanat lienevät paikallaan: "Te kuljette eksyksissä, koska ette tunne pyhiä kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa."

Kun tarkastelee sitä evankeliumin voimaa, mikä on muuttanut niin monen ihmisen elämää monella tavalla ja myös huomioi niitä pahuuden henkivoimia, johon vielä palaan, on täysin ymmärrettävää, että tehdään näin valtavia ponnisteluja kristillisen sanoman vesittämiseksi tai sen tyhjäksi tekemiseksi. Tämä vahvistaa omalta osalta kokonaiskuvaani.

Nämä monet tutkijat sekä lukuisa määrä muita ihmisiä ovat tahallisesti tai jopa huomaamatta joutuneet sen kavalan kysymyksen uhriksi, joka aikoinaan paratiisissa johti syntiinlankeemukseen ja sitä seuraavaan kiroukseen: "Onko Jumala todella sanonut:" Niin kuin jo paratiisissa ihmiset vieläkin piiloutuvat monenlaisten selitysten ja verukkeiden taakse. Olen maininnut, että pahuuden alkujuuret ovat ylpeys, itsekkyys, vallanhalu ja tottelemattomuus Jumalaa vastaan. Lienee tuttuja ominaisuuksia kaikille! Ne esiintyvät monen ihmisen ajatusmaailmassa: ei haluta alistua minkään auktoriteetin alle (Jumala, Raamattu tai seurakunta, joka julistaa Jumalan Sanaa), halutaan hallita elämäänsä omien mielihalujen mukaisesti, halutaan käyttää valtaansa vastustamalla niitä näkemyksiä, jotka sotivat omia itsekkäitä näkemyksiä varten ja ennen kaikkea ei haluta rakastaa ja totella Jumalaa. Pahuus yrittää kavalasti johdattaa meitä jokaista tähän suuntaan. Olen pannut merkille, miten monet, jotka suhtautuvat suvaitsevasti uskontoihin yleensä, kuitenkin vastustaa kristillistä uskoa ja samalla Raamattua niin voimakkaasti. Turvaudutaan täysin kritiikittömästi minkälaisiin iskulauseisiin ja kirjoituksiin tahansa. Vain tämän kokonaiskuvan puitteessa tämäkin on ymmärrettävää (mutta ei hyväksyttävää).

Raamatussa on paljon, mitä en ymmärrä. Minulla ei ole vastauksia kaikkiin kysymyksiin. Tämä on luonnollista, koska on kysymys Jumalan ilmoituksesta. Raamatun suhteen olen havainnut niin merkillisiä asioita, että tällaiset yksityiskohdat eivät vaivaa. Pelastukseni ei ole siitä kiinni, miten hyvin olen perehtynyt Raamattuun. Valitettavasti monet kompastuvat näihin yksityiskohtiin heti alussa ja jäävät siihen makaamaan.

Yleinen periaate kaikilla alueilla on, että ensiksi hankitaan yleiskatsaus aiheen periaatteista (käydään peruskurssi läpi). Näitten pohjalta sitten opiskellaan eteenpäin ja ratkaistaan yksityiskohtia vähitellen näitten perusasioitten pohjalta. Näin on myös Raamatun suhteen. Mutta monet lähtevät tutkimaan Raamattua omista lähtökohdista. Tämä ei aina onnistu.
Ennakkoluulojensa pohjalta monilla on väärät käsitykset Raamatun erehtymättömyydestä. (Itse käytän sanaa "luotettava", koska usein käytetty sana "erehtymätön" tulkitaan niin radikaalisti väärin.) Sanoessamme Raamatun olevan erehtymättömän, tarkoitamme, että se on erehtymätön suhteessa siihen totuuteen, jota se kulloinkin esittää. Raamattu voi käyttää aikaan ja kulttuuriin sidottuja ilmaisuja, jotka ovat vanhentuneita meidän aikanamme. Mutta se, mitä se puhuu kyseisestä totuudesta noiden käsitteiden avulla, on aina erehtymätöntä. Näistä asioita voi lukea lisää:"Raamatun selittämisen ja tulkinnan perusteet"  

  Monet ohittavat olankohauksella Raamatun profetioita, VT ennusti Messiaan" tulon monella tavalla, jotka toteutuivat Jeesuksessa Kristuksessa.   
   Mutta jos lähdetään siitä olettamuksesta, että Raamattu sisältää vain sen ajan (primitiivisten) ihmisten käsityksiä, on selvää, että profetioita ei ole tai niitä ei tarvitse huomioida. Jotkut "vaativat", että jotta nämä profetiat olisi luotettavia, niiden olisi pitänyt olla kirjoitettuina sellaisessa muodossa, jolla toimittajat tänään kertovat yksityiskohtaisesti erilaisista tapahtumista. Tämähän on täysin itsekäs ja keinotekoinen vaatimus, jota Raamattu ei tunne.
Esim. Pekka Sartola on perusteellisesti tutustunut Raamatun profetioihin ja Lähi-Idän tai oikeastaan koko maailman tapahtumiin meidän aikanamme. Hänen asialliset ja syvälliset esitykset ovat suorastaan hämmästyttäviä esimerkkejä siitä, miten Raamatun sanoma on erittäin ajankohtainen tänä aikana maailman politiikassa ja kehityksen valossa myös lähitulevaisuudessa. Paljon muitakin esimerkkejä on. Nämä hämmästyttävät tosiasiat jäävät näiltä kriittisiltä tutkijoilta täydelliseen pimentoon heidän väärien olettamustensa takia.
Monet viittaavat niihin epäonnistuneisiin selityksiin, mitä on tehty näitten profetioiden valossa usein johtuen näitten ihmisten puutteellisesta Raamatun tuntemuksesta yhdessä omien mielikuviensa kanssa. Nimittäin näitä profetioita ei ole esitetty sillä tavalla, kuten joku historioitsija jälkeenpäin niitä esittäisi. Raamatun profeetat ovat Hengen inspiroimana saaneet nähdä välähdyksiä tulevaisuudesta ilman sitomista johonkin ajankohtaan tai muihin tapahtumiin. Usein kuitenkin käytetään sanontoja: Viimeisinä aikoina, siihen aikaan, lopun aikana, Herran päivänä jne. Näyt on kuvattu sen ajan terminologialla. Näitten näkyjen asettaminen kronologiseen järjestykseen ei ole suinkaan helppoa, mikä on johtanut erilaisiin tulkintoihin. Henkilökohtaisesti uskon, että tässä niin kuin eräissä muissa asioissa piilee suuri jumalallinen viisaus. Jos meille olisi kerrottu kaikki tarkasti eriteltynä, ihmisen pahuus ja itsekeskeisyys keskittyisi näihin tulevaisuuden asioihin tavalla, joka ei olisi Jumalan tahdon mukaista. Ihmisen pelastus ei riipu näistä lopun ajan tulkinnoista, vaan yksinomaan Jeesuksen täytetystä sovitustyöstä. Meille on annettu kehotus: Valvo ja rukoile! Tämä koskee myös suuressa määrin Jeesuksen toista tulemista, josta on maininta UT:ssa satoja kertoja. Voit tästä lukea lisää.

Kaikki tämä yhdessä muitten havaintojen kanssa, tekee sen, että minulle on täysin mahdotonta ajatella, että Raamattu olisi vain ihmisten kertomuksia ilman jumalallista inspiraatiota. Raamattu on hämmästyttävän yhtenäinen, vaikka siinä on mukana noin 40 kirjoittajaa 1600 vuoden aikana. "Jumala on valvonut Sanaansa". Sen takia on mielestäni turha pohtia erilaisten ihmisten, kirkollisuuskokousten ym. toimintoja ja päätöksiä. Nämä ovat kaikki epätäydellisiä ihmisiä niin kuin kirjoittajatkin. Ihmisinä heillä ehkä ei ole ollut "pätevyyttä" ratkaista näin tärkeitä asioita. Kaikkein ihmeellisintä on, että Jumala käyttää vajavaisia ihmisiä ja johdattaa tapahtumia ihmisten toimenpiteistä huolimatta niin, että Jumalan tahto eräänä päivänä tulee tapahtumaan. Ja nyt jo se tapahtuu monen ihmisen kohdalla Sanan voimalla.

PAHUUS
Osiossa 1 (Jumala) olen myös käsitellyt tätä aihetta. Jeesus puhuu "tämän maailman ruhtinaasta". Paavali kirjoittaa: " Emmehän me taistele ihmisiä vastaan vaan henkivaltoja ja voimia vastaan, tämän pimeyden maailman hallitsijoita ja avaruuden pahoja henkiä vastaan." Tämä aihe on nykyään melkein kielletty, jotta nämä pahuuden henkivallat saisivat vapaasti ja huomaamatta toimia. Kyllä pahuuden toimintoja maailmassa nähdään ja tunnustetaan, mutta niitä selitellään monin tavoin, mitkä inhimillisesti ovat ehkä oikeita. Mutta ei nähdä niitä henkivaltoja, jotka ovat näitten ihmisten toimintojen takana syntiinlankeemuksesta lähtien. Nämä vallat voivat joskus saada ihmeitä aikaan, joten on huomioitava taustatekijät.
Saatana on hyvin toimelias tänä aikana. Mitä enemmän lähestymme lopun aikoja, sitä voimallisempi on hänen toimintansa. On olemassa todellinen näkymätön henkimaailma, jossa on sekä valkeuden että pimeyden enkeleitä. Raamattu opettaa meille paljon näistä:
Tästä linkistä ote koskien Saatanaa ja hänen toimintaansa:
"On kiintoisaa tutkia, miten Raamattu puhuu Saatanasta. Opimme paljon hänestä ja hänen toiminnastaan tutkimalla hänestä käytettyjä nimityksiä. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:
- Saatanaa kutsutaan veljien syyttäjäksi(llm.12:10). Tämän jakeen kreikankielisen alkutekstin mukaan Jumalan kansan syyttäminen on Saatanan jatkuvaa, keskeytymätöntä työtä. Hän ei hellitä hetkeksikään, vaan syyttää Jumalan kansaa "päivin ja öin". Ensinnäkin hän vetää esiin syytöksiä uskovia vastaan Jumalan edessä (Sak.3:1; Room.8:33). Toiseksi hän syyttää uskovia näiden omassatunnossa.'
- Saatanaa kutsutaan meidän vastustajaksemme (1.Piet.5:8). Tämä sana osoittaa Saatanan vastustavan meitä kaikin mahdollisin tavoin.
- Saatanaa nimitetään Belsebubiksi (Matt.12:24). Tämä sana merkitsee kirjaimellisesti "kärpästen herra", joka voidaan ymmärtää myös "saastan herraksi". Paholainen turmelee kaiken mihin koskee.
- Saatanaa kutsutaan Paholaiseksi (Matt. 4:1). Sanaan liittyviä sivumerkityksiä ovat "vastustaja" ja "panettelija". Saatana oli ja on Kristuksen vastustaja; hän on kaikkien Kristuksen seuraajien vastustaja. Hän panettelee Jumalaa ihmisille (1 Moos.3:1-7) ja ihmistä Jumalalle (Job 1:9; 2;4). On syytä muistaa, että panettelija lausuu pahansuopia vääriä todistuksia, jotka vahingoittavat toisen mainetta.
- Saatanaa nimitetään viholliseksi (Matt.13:39, engl. käänn.). Tämä ilmaus tulee juurisanasta, joka merkitsee "viha". Se leimaa Saatanan asennetta absoluuttisessa mielessä. Hän vihaa sekä Jumalaa että Hänen lapsiaan.
- Saatanaa sanotaan pahaksi (1 Joh.5:19). Hän on "kaiken hyvän vastustaja ja kaiken pahan edistäjä''.l7 Hän on pahan ruumiillistuma.
- Saatana on valheen isä(Joh. 8:44). Sanaa "isä" käytetään tässä kuvaannollisesti, ja se merkitsee perheen tai ihmisryhmän alkuunpanijaa, jota elähdyttää petollisuus. Saatana oli valehtelijoista ensimmäinen ja suurin.
- Saatanaa kutsutaan murhaajaksi(Joh. 8:44). Tämä sana merkitsee kirjaimellisesti "miehentappaja" (vrt. 1 Joh.3:12,15). Viha saa ihmisen murhaamaan. Saatana vihaa sekä Jumalaa että Hänen lapsiaan, joten hänellä on murhaamiseen hyvä syy. Ray Stedman huomauttaa, että "koska Paholainen on valehtelija ja murhaaja, hänen työnään on eksyttäminen ja tuhoaminen. Siinä on selitys kaikelle sille, mitä on tapahtunut ihmiskunnan historiassa. Ketä Paholainen ei voi eksyttää, sen hän yrittää tuhota, ja ketä hän ei pysty tuhoamaan, sen hän koettaa eksyttää".
- Saatanaa sanotaan tämän maailman("aikakauden", engl, käännös) jumalaksi (2. Kor. 4:4). Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että Saatana olisi jumalolento, vaan sitä, että aika on paha, ja että Saatana on sen "jumala" siinä mielessä että hän on sen pää. Lisäksi "tämän maailman jumalana" Saatana on "kaikkina aikoina seurakunnan kirouksena olleiden harhaoppien ja oppirakennelmien takana".
- Saatana on avaruuden henkivaltojen hallitsija (Ef.2:2). On ilmeistä, että "avaruudella" tässä yhteydessä tarkoitetaan sitä elämänpiiriä tai "sfääriä", jossa tämän maailman ihmiset asuvat. Nimenomaan tätä valtapiinä Saatana hallitsee.
- Saatanaa nimitetään tämän maailman ruhtinaaksi(Joh.12:31; 14:30; 16:11). Avainsana on "maailma", joka ei tässä viittaa aineelliseen maailmaan vaan siihen "suunnattomaan järjestelmään, jonka perustaja ja ylläpitäjä Saatana on ja joka on sopusoinnussa hänen ihanteittensa, päämääriensä ja menetelmiensä kanssa".
- Saatanaa kutsutaan ärjyväksi leijonaksi (1 Piet.5:8,9). Tämä havainnollinen kielikuva kertoo Saatanan voimasta ja tuhoisuudesta.
- Saatanaa sanotaan kiusaajaksi(Matt.4:3). "Tämä nimi osoittaa hänen alituisena tarkoituksenaan ja pyrkimyksenään olevan ihmisen syntiin yllyttäminen. Hän esittää mitä näppärimpiä tekosyitä ja mitä ovelimpia verukkeita synnin tekemiselle."
- Saatanaa nimitetään käärmeeksi (1 Moos.3:1; llm.12:9). Tämä sana symboloi synnin alkuperää Eedenin puutarhassa samoin kuin synnin vihattavuutta ja kuolettavuutta. Saatanalle on tunnusomaista petollisuus, ilkeys ja murhanhimo.

Saatanan toiminta :
Tämä lyhyt nimitutkielma on tehnyt selväksi, että Saatanan määrätietoisena tarkoituksena on kaikin mahdollisin tavoin estää Jumalan suunnitelmien toteutuminen. Tavoitteensa saavuttamiseksi Saatana pitää yllä maailmanjärjestystä, jonka hallitsija hän on ja joka vastustaa Jumalaa kaikessa.
Langenneet enkelit pyrkivät aktiivisesti vahingoittamaan uskovia monin tavoin. Seuraavassa esimerkkejä tästä:
- Saatana houkuttelee uskovia syntiin (Ef. 2:1-3; 1 Tess.3 :5).
- Saatana houkuttelee uskovia valehtelemaan (Apt.5:3).
- Saatana houkuttelee uskovia seksuaaliseen moraalittomuuteen (1 Kor.7:5).
- Saatana syyttää ja panettelee uskovia (llm. 12:10).
- Saatana estää uskovien työtä aina kun voi (1 Tess.2:18).
- Saatana ja hänen demoninsa pyrkivät käymään sotaa uskovia vastaan ja lyömään heidät (Ef.6:11,12).
- Saatana kylvää lustetta uskovien keskuudessa (Matt.13:38,39).
- Saatana kiihottaa vainoihin uskovia vastaan (Ilm. 2:10).
- Demonit estävät saamasta rukousvastauksia (Dan.10: 12-20).
- Saatanan sanotaan vastustavan kristittyjä nälkäisen leijonan hurjuudella (1. Piet. 5:8).
- Saatana istuttaa epäilyksiä uskovien mieleen (1. Moos. 3:1-5).
- Saatana pyrkii vaalimaan hengellistä ylpeyttä kristittyjen sydämessä (1. Tim. 3:6).
- Saatana yrittää johtaa uskovat pois vilpittömästä ja puhtaasta suhteesta Kristukseen (2. Kor. 11:3).
- Demonit pyrkivät lietsomaan kateutta ja eripuraisuutta uskovien keskuudessa (Jaak. 3:13-16).
- Demonit erottaisivat uskovan Kristuksesta jos vain voisivat (Room.8:38,39).

Ei tarvitse kuin katsoa, mitä maailmassa ja ympärillämme tapahtuu todetaksemme, että nämä asiat ovat todellisuutta. Vaikka kristittyjen tulisi keskittyä Kristukseen, on todettava, ettei kukaan ole vapaa näistä pahuuden toiminnoista, jotka edellä lueteltiin. Usein puhutaan aivopesusta. Minusta Saatana on todellinen mestari siinä. Jeesus sanoo hänestä: "Hän on kaukana totuudesta, se on hänelle vieras. Kun hän valehtelee, hän todella puhuu omiaan, sillä hän on valehtelija ja valheen isä." Ne, jotka eivät usko Jeesukseen, eivätkä ole pukeutuneina hengelliseen sotavarustukseen (Ef.6) ovat vielä helpompi saalis tälle valheen ruhtinaalle. Vaikka meidän ei tule mässäillä näillä asioilla, ne on kuitenkin tosiasioita, joita tulee huomioida, sitä enemmän mitä lähemmin tulemme lopullisia ratkaisuhetkiä. Varsinkin lopun aikana Raamattu toteutuu "rutosti" ja lopuksi Saatanankin valta luhistuu. Kristittyjen tulee valvoa.

UT kertoo monessa paikassa, miten Jeesus paransi riivattuja ihmisiä. Monet melkein nauravat näille kertomuksille ja löytävät omia selityksiä. Länsimaissa, missä kristinusko on ollut vallitseva, meillä ei ole niin paljon käytännön tietoa näistä, mutta kyllä tapauksia löytyy. Alikehittyneissä maissa, missä noituus ja pakanalliset rituaalit ovat yleisempiä, näitä tapauksia on enemmän. Olen lukenut kokeneitten ja luotettavien ihmisten kertomuksia siitä, miten nykyaikana riivatut ihmiset ovat vapautuneet Jeesuksen nimessä.

Itse minulla on pari kertaa ollut kaameat kokemukset tästä, onneksi puhelimitse. Olin juttelemassa pitkäaikaisen alkoholistin kanssa, joka silloin oli itsemurha-aikeissa. Hän soitti keskellä yötä. Tunsin hänet hyvin ja olin monta kertaa keskustellut hänen kanssaan. Juttelu sujui tavanomaisesti hieman kankeasti mutta kuitenkin jotakuinkin. Sitten äkkiä - ilman ennakkovaroitusta - tilanne muuttui täysin. Hänen äänensä muuttui hyvin kumeaksi, sain kuulla kovin ivaavia sanoja, mitä ei ollut tyypillistä tälle henkilölle, järkevä keskustelu meni mahdottomaksi ja koko ilmapiiri oli erittäin karmea. Olin kuullut pahoista hengistä, mutta minulla ei ollut kokemuksia tällaisesta. Mitä tehdä? En voinut muuta kuin ivasanojen keskellä rukoilla ääneen Jeesuksen nimessä, kiittää ja viitata Jeesuksen voittoon. Hetken päästä tilanne palautuu äkkiä entiselleen. Tämä henkilö kertoi heti sen jälkeen, miten hän oli kokenut sisäisen vapautuksen. (Nyt kauan sen jälkeen henkilö elää uskovaisena jokseenkin normaalia elämää, joskin ajoittain himo ahdistaa.)

TÄYDELLISIÄ KRISTITTYJÄ (?)
Kuten aikaisemmin olen maininnut, näyttää monien ainoa mielenkiinto olevan kristittyjen ja heidän tekojensa mustamaalaaminen. Kts kohta 5.3! On sitten yhdentekevää, ovatko nämä todellisia uskovaisia vai vain nimikristittyjä. Olen usein miettinyt, eivätkö nämä huomaa ollenkaan, että ei-uskovaiset tekevät paljon pahempia tekoja? Tässä on kuitenkin väärinkäsityksiä:
a) Monilla ihmisillä on piintynyt käsitys, että uskovaiset ovat täydellisiä ihmisiä. Tämä ei kuitenkaan ole asian laita. Tietenkin uskoon tulon tulisi vaikuttaa ainakin joissakin tapauksissa tekoihin. Mutta uskovainen on edelleen samanlainen ihminen kuin aikaisemmin. Hänellä on edelleen samanlainen luonne ja samanlaisia taipumuksia kuin aikaisemmin. Olen kirjoittanut (kohta 7):
PELASTUS on siis Jumalan teko, jonka ihminen saa lahjana ottaa vastaan (hyväksyä). Tämä itse asiassa tapahtuu hetkessä, vaikka ihmisen tietoisuudessa joskus vaatii tiettyä kypsymistä. Tämän uudestisyntymisen jälkeen on sitten tärkeä, että uusi hengellinen elämä Jumalan yhteydessä pääsee raittiilla tavalla kehittymään ja kasvamaan siten, että Jumalan tahto pääsee tapahtumaan arkielämämme kautta. Tärkeitä elementtejä tässä yhteydessä on Jumalan Sana, rukous sekä uskovien yhteys. Vaelluksessamme olemme vajavaisia ja teemme jatkuvasti virheitä, mutta asemamme suhteen olemme täydellisiä. Perustanamme onkin Kristuksen täytetty työ edestämme, eikä Pyhän Hengen keskeneräinen työ meissä. Muista, etteivät hairahduksemme tee tyhjäksi Jumalan armoa ja työtä meissä. Pelastuksen lahjaa ei kukaan voi riistää meiltä pois. (Joh.6:35-40) Meidän tulee tunnustaa erehdyksemme, jolloin Jeesuksen veri puhdistaa (1 Joh.1:7-9)
b) Kristittyinä elämme samoissa olosuhteissa kuin kaikki muut. Meitä kohtaa samanlaiset ahdistukset ympäristöstä ja lisäksi sielunvihollisen edellä luetellut kiusaukset. Nämä paineet voivat olla vaikeita, joita emme täysin hallitse heikon luonteemme ja kärsimättömyyden takia.
Vaikka uskovainen on saanut syntinsä anteeksi, ei aina olla jostakin syystä valmiit antamaan toisille anteeksi. Meidän tulee muistaa Jeesuksen sanat: "Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne." (Matt.6) Olen ymmärtänyt, ettei tässä puhuta ihmisen pelastuksesta, joka on Jumalan lahja Jeesuksen sovitustyön perusteella. Tämä ei voi silloin olla riippuvainen teoistamme. Mutta anteeksiantamisen puute lähimmäisiä kohden yhdessä katkeruuden kanssa johtaa siihen, että kanava Jumalan ja meidän välillä ei ole täysin auki. Silloin emme voi välittää toisille Jumalalta tulevia siunauksia, emmekä voi olla Jumalan toivoma "suola" ympäristössämme. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti monella tavalla kristityn elämässä. Tässä suhteessa ulkopuolisilla on aihetta arvostella uskovaisia, Viittaan 1 Kor.3:11-15. Vaikka meillä on oikea perusta, Jeesus Kristus, voimme rakentaa elämäämme aineksilla, jotka kerran palavat poroksi. " Se taas, jonka rakennus palaa, kärsii vahingon. Itse hän tosin pelastuu, mutta kuin tulen läpi." Erik Ewalds sanoi kerran: "Vaikeinta kuoleman edessä on luopua siitä elämästä, mitä ei ole eletty." Varsin tärkeät totuudet, joita enemmän tulisi huomioida. Tämä ehkä valaisee asioita, joiden kanssa painiskelemme arkielämässä. Tärkeitä asioita on ne UT:n periaatteet, jotka on lyhyesti lueteltu kohdassa 4.10.

ELÄMÄN TARKOITUS
Melkein tyrmistyin, kun eräällä keskusteluforumilla huomasin, että ylivoimaisesti suosituin keskusteluaihe oli: "miten teen itsarin?" Toinen suosittu keskusteluaihe on ollut kysymys elämän tarkoituksettomuudesta. Mitä tämä kertoo tämän ajan ihmisistä? Vaikka jotkin vastaukset on otettava huumorin kannalta, jäi kuitenkin yleiskuva varsin synkäksi.
Tällaiset trendit löytyvät monella taholla yhteiskunnassamme. On tietenkin monia tekijöitä ja syitä tämän toivottomuuden ja ahdistuksen takana, joka ikään kuin kasvaa lumivyöryn tavoin ja saa aikaan yhä suurempia ongelmia. Puhutaan nuorisomme mielenterveydellisten ongelmien lisääntymisestä.  Mihin tämä johtaa? Mitkä ovat parannuskeinot? Siinä miettimistä monille asiantuntijoille.
Eräs vaikuttava tekijä on tiedotusvälineiden vyörytys, ettei ole Luoja. Kaikki on vain tavalla tai toisella kehittynyt ilman Suunnittelijaa. Kaikki on sattuman (tai mitä termejä nyt käytetään) tulos. Siis ei ole tarkoitusta. Tosin varsin monet hankkivat tarkoituksen työn, urheilun, harrastusten ja erilaisten muiden aktiviteettien kautta. Tämä on tietenkin hyvä, mutta usein on takana vielä yhä lisääntyvä epävarmuus nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Jaksanko ahertaa tässä oravanpyörässä? Nämä usein nakertavat ihmisten mielenterveydellisiä voimia ja voivat aiheuttaa vakavia ongelmia, jos jokin tekijä pettää.

Minä uskon kaikkivaltiaaseen Luojaan, jolla on selkeä suunnitelma luomakuntansa suhteen, joskaan emme aina kovin tarkoin tunne näitä suunnitelmia meidän lähiympäristössämme. Olemme luodut Jumalan kuvaksi. Mitä tämä tarkoittaa? Monenlaiset tulkinnat on varmasti esitetty. Itse olen lyhyesti kiteyttänyt asian näin:
"Millainen on Jumala? Lyhyesti sanottuna: Jumala on rakkaus, Hän on pyhä ja oikeudenmukainen. Eikö meidän ihmisten tulisi heijastaa näitä ominaisuuksia elämässämme?
Valitettavasti elämme synnin saastuttamassa maailmassa. Kukaan ei ole täysin vapaa siitä vaikutuksesta, joka tulee ympäristöstämme sekä meidän itsekkäästä luonteestamme. Sen takia voi se "peilikuva" meissä, jonka pitäisi heijastaa Jumalan ominaisuuksia olla niin vääristynyt ja harhaanjohtava, että monet saavat täysin väärän kuvan Jumalasta.
Jumala on luonut ihmisen elämään harmoniassa, Tämä tarkoittaa elämistä harmoniassa, sopusoinnussa, Jumalan kanssa, kanssaihmisten kanssa sekä itsemme kanssa.

Näitten periaatteitten kautta voimme löytää elämän tarkoituksen. Tämä ei toteudu toivottavalla tavalla, jos elämme kovin itsekästä elämää vain omien mielihalujen mukaan. Kristillinen usko ja UT:n periaatteet antavat mahdollisuuden tällaisen elämän löytämiseksi. Mutta meidän tulee löytää oma tiemme. Me emme voi emmekä saa olla toistemme kopioita. Jumalankielteinen maailma on suurissa vaikeuksissa, kun ei hyväksy Jumalan auktoriteettia.

VAIN MIELIKUVITUSTA (?)
Monet luulevat, että uskonnot yleensä ja varsinkin kristillinen usko on vain ihmisten mielikuvituksen tuotteita.
Nämä syntyvät aivoissamme tiettyjen ärsytysten - tai aivopesun kautta. Joskus väitetään, että uskovaiset ovat mielisairaita, jotka tarvitsevat lääkitystä. Viitataan tutkimuksiin, joitten mukaan tiettyjen aivolohkojen ärsyttäminen voi aikaansaada uskonnollisia kokemuksia. Minä en pysty lähemmin kommentoimaan näitä väitteitä.

Olen itse miettinyt: Jos Jumala on luonut ihmisen yhteyteensä, niin kai Hän on valmistanut mahdollisuuksia tämän yhteyden ylläpitämiseksi. Meillä on jokin "vastaanottokeskus". Me ymmärrämme aika pitkälle ruumiimme toimintakykyyn liittyviä asioita, Me hyväksymme sielumaailmamme, jolla nyt tarkoitan lähinnä tunne- ja ajatusmaailmamme, jossa on jo paljon tutkimattomia alueita. Enemmän kiistanalainen on sitten henkemme, joka pyrkii yhteyteen Jumalan kanssa. Miksei ihminen voisi olla kolmiyhteinen, kuten Luojamme on. Syntiinlankeemuksessa tämä yhteys katkesi. Jumala tarjoaa meille uskon kautta Jeesukseen "korjausohjelman", jotta yhteys saadaan uudelleen toimimaan. " Henki itse todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia." Viittaan tiettyihin vertauksiin tietotekniikan sovellutusten kanssa, jotta ehkä paremmin ymmärrämme, mistä on kysymys: kts kohta 6.3.

Vaikka en voi tarkemmin selittämään näitä asioita, olen lukuisissa tapauksissa todennut, että Jumala on jollekin ihmiselle voinut tarvittaessa välittää sellaista tietoa ja toimintavaltuuksia, mitä muuten on täysin mahdotonta ymmärtää. On meille mysteeri, miksi Jumala tiettyihin tehtäviin valitsee vain tiettyä ihmistä. Kaikilla ehkä ei ole edellytyksiä. Jumala ei valitse palvelijoita ihmisten mittapuun mukaan. Ihmisten kateus ja ylpeys ovat usein esteitä. Jumalan valitsemat erikoislähettiläät joutuvat usein hyvin nöyryyttäviin tilanteisiin, johon kaikki todella eivät ole valmiit. Ei-uskovaisilla ei ole edellytyksiä ymmärtämään hengellisiä armolahjoja, jotka toimivat vielä nykyaikana. (Kts. 3.10ja 4.8) Vaikka tällä alueella voi helposti mennä väärille urille ja syntyy ylilyöntejä, näitä todellisuuksia ei voi kieltää. Mutta meidän tulisi huolehtia siitä, että sekä opetus että toiminta pysyvät raitisti UT:n opetuksen mukaisina.

Kaikki tämä on antanut lujan vakaumuksen, että on Jumala, joka oman tahtonsa mukaan voi antaa sanomia, näkyjä ja armolahjoja. Meidän tehtäviimme ei kuulu näitten valintojen repostelemista. On suorastaan naurettava, miten hullunkurisia selityksiä ja mielipiteitä ihmiset antavat näistä ilmiöistä, kun eivät niitä tunne. Eivätkä myöskään uskovaiset pysty perustelemaan Jumalan valintoja ja toimintoja.

Meidän tulee olla varuillaan. Myös pahuuden henkivallat voivat toimia näitten ihmisten "toimintakeskusten" kautta tavalla, joka ei suinkaan ole Jumalan tahdon mukaista. Nykyaikana monet ovat kiinnostuneita monenlaisista spiritistisistä ja okkulttisista ilmiöistä. Ihminen on usein ymmällä näitten ilmiöiden suhteen. Emme selviydy "voittajana", ellemme ole puettuina siihen varustukseen, josta Paavali luettelee Ef. 6:ssa. (Lue myös kohta 6.3)

MUUT USKONNOT JA VAKAUMUKSET
Monet kuvittelevat, että on monia teitä Jumalan yhteyteen. Ajatellaan: Eihän rakkauden Jumala voi olla niin pikkumainen, että Hän hylkäisi ne, joilla on toisenlainen vakaumus? Monien mielestä täytyy olla suvaitsevainen ja hyväksyä muittenkin vakaumuksia (usko Jeesukseen lienee poikkeus??)
Mutta aito ja jopa rehellinen vakaumus jostakin ei merkitse, että asia olisi totuus. Viitataan siihen, ettei kenelläkään ole koko totuutta. Ihmisten suhteen on tietenkin näin. Mutta Kaikkivaltias Jumala on totuus itse. Ihmisten luomilla "jumalilla" ei ole totuutta. Sen takia meidän tulee kysellä totuuden Jumalan tahtoa. Yleinen sanontaparsi "Jokainen tulee autuaaksi omalla uskollaan" ei ole raamatullinen. Uskon kohde on ratkaiseva.

Islamin-uskoisella voi olla aito ja syvä vakaumus Koraanin sanomaan, että ihmisen täytyy kritiikittömästi alistua Allah'in tahdon alle. Mutta onko tämä totuus? Lue "Ajatuksia islamista" .

Muiden uskontojen kohdalla pätenevät samankaltaiset pohdinnat, koska nämäkin poikkeavat kristillisestä uskosta oleellisissa kohdissa. Raamattu ei tue esim. sielunvaellusta. Muissa uskonnoissa ei ole heidän jumaliensa tarjoamaa pelastussanomaa rakkaudesta ja armosta. Jäljellä jää vain tekoja ja rituaaleja. Tai sitten on yhdentekevä, mitä ihminen tekee tai uskoo.

Kysymys on kuitenkin: voiko Jumala välittää sanomansa ihmisille näin monella tavalla? Jos näin olisi, minun mielestäni Hän olisi hyvin epäjohdonmukainen ja puolueellinen, jos Hänellä on erilaisia suunnitelmia eri ihmisille. Minusta Hän olisi valehtelija. Mutta rakkauden ja totuuden Jumala ei voi missään tapauksessa olla sellainen. Jeesus puhui valheen isästä, jossa ei ole totuutta.

Jos väitetään, ettei ole totuutta, millä oikeudella sitten väitetään, että Jumalaan uskovat ovat väärässä. Onko näillä kriitikoilla sitten se totuus, joka heidän mielestään ei ole olemassakaan?

LOPPULAUSE
Vaikka en voi sanoiksi pukea kaikkia niitä vaikutelmia, näkemyksiä ja tosiasioita, jotka ovat tämän kokonaisuuden takana, luulen, että nämä hajapoiminnot riittävät.
Kristillisen uskon pääpaino on Jeesuksessa Kristuksessa. Tämä Jumalan antama usko kestää kaikki kristilliseen uskoon, Raamattuun ja uskovaisiin kohdistuvat hyökkäykset. Nämä hyökkäykset voivat hämmentää ja antaa aihetta tarkistaa tiettyjä perifeerisiä käsityksiä. Tämä on vain terveellistä. Kyllä uskovaisilla voi olla monenlaista eri syistä tullutta painolastia, jota mahdollisesti on syytä korjata. Eräs vaikeus näissä hyökkäyksissä on, että usein siinä on mukana niin paljon asiatietoa erilaisista tutkielmista, jota tavallinen uskovainen ei voi millään tarkistaa tai korjata.

Myös uskovaisilla on monissa toisarvoisissa ja käytönläheisissä asioissa erilaisia käsityksiä, johtuen perinteistä, erilaisista kokemuksista, ihmisluonteista ja monista muista tekijöistä (3.9).
Onneksi meidän pelastuksemme riippuu Jeesuksen sovitustyöstä, eikä meidän inhimillisistä käsityksistämme, perinteistämme tai siitä, miten hyvin ymmärrämme näitä teologisia kokonaisuuksia tai miten hyvin pystymme elämässämme toteuttamaan UT:n periaatteita (4.10).
Jumala katsoo sydämeemme ja tuntee meidän salaisiakin asenteita ja miten suhtaudumme evankeliumin pelastussanomaan. Jumalan tahto on, että kaikki pelastuisivat riippumatta kansallisuudesta tai rodusta tai sivistyksen tasosta. Mutta Hän kutsuu meidät rakkaudessa eikä väkisin. Sen tähden kristittyjen tulisi viedä pelastuksen sanomaa kaikkialle.

    17.6.2006 lähtien.
Paluu