|
JEESUKSEN SEKSUAALIOPETUS Jeesus ja homoseksualisuusSuomentanut J.Lindell
Säännöllisin välein esitetään väite, ettei Jeesus ole puhunut mitään homoseksuaalisuudesta. Ensimmäiseksi se on argumentti hiljaisuudesta. Se pohjautuu siihen, mitä Jeesus EI ole sanonut. On huono argumentti tästä vetää johtopäätös, ettei Jeesuksella olisi ollut tietty käsitys asiassa! Se, ettei Jeesuksen opetuksessa suoraan mainita mitään homoseksuaalisista suhteista, ei ole sellaisenaan argumentti homoseksuaalisuuden puolesta eikä sitä vastaan. Toiseksi, ja tämä on tärkeämpi, se on argumentti, joka mitätöi sen, mitä Jeesus todella opetti. Vaikka Jeesus ei suoraan puhunut homoseksuaalisuudesta, on hänen opetuksessa paljon sellaista, mikä vaikuttaa siihen. Sallikaa minun osoittaa viisi aluetta, josta Jeesus todella on puhunut ja katsotaan sitten, onko siitä vaikutusta homoseksuaalisiin suhteisiin.
1. Jeesus lähti luomisesta, kun hän puhui seksuaalieettisistä kysymyksistä. Matteus 19:1-12.ssa muutamat fariseukset haluavat keskustella avioliitosta ja erosta Jeesuksen kanssa. Kysymys on, miten tulkita 5. Moos.24:1 ja mikä on pätevä avioerosyy: "Saako mies hylätä vaimonsa mistä syystä tahansa?" (jae 3). Jeesus muistuttaa siitä, mikä oli Jumalan ajatus ihmisestä luomisessa ja ottaa esille kaksi perusnäkökulmaa. Ensiksi, että ihminen on luotu mieheksi ja naiseksi: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja alun perin teki ihmisen mieheksi ja naiseksi?" (jae 4). Jumala on säätänyt avioliiton elämänpituiseksi suhteeksi miehen ja naisen välillä: "Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.6. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." (jakeet 5-6) 2. Jeesus puolusti hyvin ankaraa seksuaalietiikkaa. Fariseusten avioero-kysymyksen takana oli sen aikainen yleinen keskustelu, jonka tunnemme muista lähteistä. Oli liberaalinen suuntaus rabbi Hillel'in johdolla, joka katsoi, että voidaan erota mistä syystä tahansa. Ja sitten oli konservatiivinen suuntaus rabbi Shammai'n johdolla, joka oli sitä mieltä, että vain uskottomuus on edellytys avioerolle. Molemmat suunnat katsoivat, että on oikeus erota. Ehdoista he olivat eri mieltä. Nyt he halusivat, että Jeesus esittäisi kantansa tähän kysymykseen. Viittaamalla luomiseen Jeesus osoitti, että heidän perusasetelmansa oli virheellinen. Ei tulisi keskittyä avioero-oikeuteen, vaan etsiä elämää Jumalan luomistahdon mukaan. Jeesus painotti, että meidän ei tulisi etsiä ihanteitamme tästä langenneesta maailmasta, jossa on tunnusomaista, että "te olette niin kovasydämisiä". Meidän tulisi etsiä sitä, mikä oli "alun perin", toisin sanoen Jumalan tarkoitus luomisessa. Tämä oli Jeesuksen eettisessä ajattelussa täysin ratkaiseva. Samanaikaisesti Jeesus ilmaisi kantansa sen aikaisessa keskustelussa ja painotti hyvin ankaraa seksuaalietikkaa. Hän antoi tukensa rabbi Shammai'n käsitykselle ja hylkäsi yleisesti ottaen avioeron (jae 9).
Merkille pantava on myös, että Jeesus suhtautui myönteisesti ihmisen seksuaalisuuteen (se on tärkeä osa Jumalan tarkoituksesta ihmisen suhteen ja osa alkuperäisestä elämästä). Hän korosti kuitenkin, miten tärkeä on, ettei toteuta seksuaalisuutta väärällä alueella ja siten rikkoo Jumalan luomisajatuksen. 3. Jeesus hylkäsi johdonmukaisesti seksuaaliset suhteet avioliiton ulkopuolella. Hieman aikaisemmin Jeesus oli toisessa keskustelussa keskustellut siitä, mikä saastuttaa ihmistä Jumalan edessä. Onko se ulkoiset tekijät kuten pesujen puute tai ruoka, niin kuin jotkut ajattelivat (Matt 15:1-2)? Jeesuksen analyysi menee syvemmälle. Ihmisen ongelma on siinä, mikä on sydämessä ja sitten tulee esille ihmisten teoissa: "Juuri sydämestähän lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, siveettömyys, varkaudet, väärät todistukset ja herjaukset. 20. Nämä ne ihmisen saastuttavat, ei se, että syö pesemättömin käsin." (jakeet 19-20).
Jeesus mainitsee aviorikoksen rinnalla myös sanan "haureus". Kreikkalainen sana ´porneia`, joka tässä käytetään, on käsite, jonka tarkoitus siihen aikaan oli kielletty seksuaalinen suhde. Tähän kuuluvat esiaviolliset, avioliiton ulkopuolella olevat, saman sukupuolen väliset ja sukurutsaus-suhteet. 4. Jeesus suhtautui aina myönteisesti Kirjoituksiin, eli Vanhan testamentin teksteihin. Hän väitti, että hänen opetuksensa oli sopusoinnussa lain ja profeettojen kanssa (Matt 5:17-19) ja että uskominen Moosekseen on edellytys uskomiseen häneen (Joh 5:45-46). Sen takia on erittäin perusteltua väittää, että Jeesus hyväksyi ne Vanhan testamentin kohdat, joissa hylätään avioliiton ulkopuoliset suhteet, homoseksuaaliset suhteet mukaan luettuina. 5. Jeesus antoi kaikki synnit anteeksi, kun ihmiset tulivat hänen luokseen, mutta hän ei koskaan hyväksynyt syntiä. Hänen ehdoton asenteensa eettisiin periaatekysymyksiin, oli sopusoinnussa ihmeellisen anteeksiantamisen ja laupeuden kanssa. Hän ei hylännyt epäonnistuneita ihmisiä, hän ei syyttänyt niitä, jotka olivat tehneet väärin ja jotka olivat valmiit tekemään parannuksen. Päinvastoin hän kutsui luokseen, eheytti ja vapautti. Hän tarjosi anteeksiantamusta ja uutta elämää. Ilmapiiri hänen ympärillä oli täynnä iloa ja anteliaisuutta. Mutta anteeksiantamus ei ollut koskaan vapaus jatkaa elämää vastoin Jumalan tahtoa. Jeesuksen tutut sanat aviorikkojalle Joh. 8:ssa: "En tuomitse minäkään. Mene, äläkä enää tee syntiä." On mahdotonta Jeesuksen rakkauden varjolla alentaa moraalista rimaa, ilman että joudumme törmäyskurssille sen kanssa, mikä oli Jeesuksen kanta. Hänessä ei ollut vastakkaisuutta armon ja totuuden välillä, hän oli ne molemmat samanaikaisesti. Näihin kohtiin voimme vielä tehdä havaintoja: Jeesus usein protestoi vallitsevaa kulttuuria vastaan, mutta ei sen ajan jyrkkää homoseksuaalisuutta hylkäävää ilmapiiriä vastaan. Evankeliumit kertovat niistä vastakkainasetteluista, jotka Jeesuksella oli vallanpitäjien, uskonnollisten johtajien ja jopa läheistensä kanssa. Jeesus ei ollut tässä suhteessa arka. Hän oli usein avoimesti kriittinen senaikaisiin asenteisiin (kun opetuslapset yritti häätää lapsia pois, tai fariseukset suhtautuivat halveksivasti katuvaan prostituoituun) ja senaikaiseen Kirjoitusten tulkintaan (että sapattikäsky esti hyvän tekemisen). Me tiedämme, mitä juutalaiset siihen aikaan ajattelivat homoseksuaalisista suhteista. Eräässä selitystekstissä Room 1:26:een sanotaan näin: Homoseksuaalisuus …oli tavallista ja kreikkalais-roomalaisessa maailmassa siihen suhtauduttiin suopeasti. Juutalaisille se oli inhottavaa. Huomaa siis, että homoseksuaaliset suhteet olivat tunnettuja siihen aikaan. Juutalaisten keskuudessa asenne oli hyvin yhtenäinen. Evankeliumin henkilöryhmät - fariseukset, saddukeukset, kirjanoppineet ja juutalaiset yleensä olivat yksimielisiä tästä asiasta. Miksi Jeesus, joka ei pelännyt puhumista, ei puhunut homoseksuaalisuudesta? Luonnollisin syy tähän oli, että asia oli sekä hänelle että hänen kuulijoilleen päivänselvä, kun ajattelemme juutalaisten suhtautumista homoseksuaalisuuteen. Jos haluamme muotoilla argumentin tästä hiljaisuudesta, on paljon lähempänä, että hän tässä asiassa hyväksyi aikansa hylkäävän asenteen. Ei tarvitse kommentoida sitä, mikä on päivänselvä. Kysymykset, jossa oltiin eri mieltä, antoi aihetta julkiseen keskusteluun. Esimerkkejä tästä on aikaisemmin mainittu avioero. Yhteenveto
Olen ottanut esille muutamia asioita, jotka tiedämme Jeesuksesta: Jeesusta kuvaavien historiallisten lähteiden pohjalta on mahdotonta väittää, että hän olisi suhtautunut myönteisesti homoseksuaalisuhteisiin. Se olisi vastoin hänen elämännäkemystään ja rikkoisi keskeisiä osioita hänen opetuksessaan. Looginen seuraus siitä, mitä tiedämme Jeesuksesta, on, että hän ei hyväksynyt homoseksuaalisuhteita.
Suhtaudu tähän vakavasti Ensimmäinen vaihtoehto on, että vastoin parempaa tietoa hylkäämme lähtömateriaalin (evankeliumit) ja väitämme, ettemme tiedä mitään siitä, mitä todellinen Jeesus opetti. Evankeliumit kertovat silloin vain kirjoittajien käsityksistä, eikä muuta. Se tarkoittaa, ettemme voi viitata Jeesukseen muissakaan kysymyksissä, kuten huolehtiminen köyhistä ja lähimmäisrakkaus. Hänen koko opetuksensa on saavuttamattomissa. Toinen vaihtoehto on myös parempaa tietoa vastaan väittää, että Jeesus ei koskaan puhunut homoseksuaalisuhteista. Ja että se sen takia on avoin kysymys, mitä hän ajatteli tai jopa että se suorastaan merkitsisi, että hän olisi hyväksynyt homoseksuaalisuhteet. Näin voidaan tehdä vain, jos halveksimme historialliset lähteet Jeesuksesta ja hänen persoonastaan. Kolmas vaihtoehto on tutkia lähdemateriaalia ja asiallisesti tuoda esille, mitä niitten mukaan historiallinen henkilö Jeesus Nasaretista on puhunut. Sellainen tutkimus johtaa väistämättä tulokseen, että Jeesus hyväksyi elämänkestävän avioliiton miehen ja naisen välillä ja hylkäsi kaikki muut seksuaalisuhteet. Tietenkin jokainen saa vapaasti puolustaa käsityksiä vastoin Jeesuksen opetuksia. Mutta miksi sitten yrittää puolustaa niitä viittaamalla - Jeesukseen? Kun on kysymys muista henkilöistä, elävistä tai kuolleista, pyrimme yleensä osoittaa kunnioitusta heille olla muokkaamatta heidän lausumiaan omien päämäärien tai henkilökohtaisten mieltymystemme mukaan. Syntyisi valtavia protesteja, jos panisimme esim. Nelson Mandelan, Dag Hammarskjöldin suuhun näkemyksiä, joita heillä ei ole ollut tai joita he ovat jopa taistelleet vastaan. Miksi Jeesuksen suhteen on erilaista? Miksi hänen suuhunsa pannaan sanoja ja käsityksiä, jotka hän olisi itse hylännyt? Kuulutan toimittajilta, teologeilta ja keskustelijoilta suurempaa kunnioitusta historiallista Jeesusta kohtaan!
Stefan Gustavsson
|